Perehdyin kuituihin ja niitten ekologisuuteen mallimestarikoulutuksessa.
Minä suosin puuvillapaitoja, mutta en pistä pahakseni, vaikka siinä olisikin teko- tai muuntokuituja vaikka 30%.
Ne eivät sellaisena pitoisuutena vielä vaikuta kamalasti käytettävyyteen, mutta antavat ryhtiä ja kestävyyttä huomattavasti enemmän kuin niitten osuus kankaasta on.

Yksi virkattupipohumanisti tuli mulle selittämään miten hän oli käynyt luomupuuvillaa tuottavalla farmilla, jonka tuottavuus oli vain 4% pienempi kuin tehotuotetun.

 Sitten selvisi, että tila oli ollut olemassa kaksi vuotta. Sinä aikana ei todisteta mitään.

Keskimäärin, ilman homeenestoainetta, menetetään 12% sadosta.

Keskimäärin, ilman tuholaismyrkkyjä, menetetään 18% sadosta.

Keskimäärin, ilman lehtimyrkkyä, sadonkorjuun hitaus vaarantaa sadosta 15%

Keskimäärin, ilman jälkikäsittelyä, joka estää satoa pilaantumasta ennen kuin siitä tehdää lankaa, menetetään 10% sadosta.

Keskimäärin hehtaarituotto ilman keinokastelua on 25% pienempi.

On arvioitu, että jos puuvillassa siirryttäisiin globaaliin luomupuuvillaan, niin sen hinta nousisi niin ylös, ettei tuottajamaissa kansalla olisi varaa sen käyttämiseen ja sen viljelyala kasvaisi niin paljon, että se aiheuttaisi elintarvikkeiden hinnoissa 20-30% hinnannousun. Kaikkiaan, jos haluttaisiin maailmanmarkkinoille sama määrä puuvillaa, sen osuus maailman viljellystä maasta pitäisi nostaa 5-6 kertaiseksi.

Kiertoviljelyllä voidaan vähentää kemikaalien käyttöä.
Sopiva kierto olisi sellainen, että maa voisi olla vuoroin puuvillalla, palkokasvilla, laitumena, niin että kiertoaika olisi noin 6-12 vuotta.
Se edellyttäisi että maanomistajaltakin uusia investointeja, mutta sopivalla kierrolla voisi kemikaalien käyttöä vähentää kenties 20%.

Tällä hetkellä maailman viljelymaasta on puuvillalla noin 2%.

Se käyttää kuitenkin maailman kasvinsuojelukemikaaleista 28%.

Eli jos voisimme vähentää puuvillan käyttöä 10%, vähenisi kasvinsuojeluaineiden tarve koko maailmassa 2,8%.

Yksi keino tähän on välttää T-paitoja.

Jersey, mistä T-paidat tehdään, vaatii pinta-alaan nähden enemmän puuvillaa kuin kankaaksi kudottu. Jersey myös kestää kulutusta huonommin, kuin kankaaksi kudottu.

Hyvä puuvillakangas kestää jopa 50 kertaa sen, mitä paraskaan jersey.

Samoin flannelli kestää vähemmän kuin sileäpintainen kangas.

Farmarit, hyvin kudottu palttina- tai satiinisidos, tiukkaan kudotut housukankaat, ne kaikki kuluvat hitaammin kuin T-paita.

Jos jättäisimmme globaalisti yhden vuoden ajan T-paidat ostamatta, pelkästään vettä säästyisi saman verran, mitä tarvitsee kotitalousvedeksi miljardi ihmistä.

Miettikääpä sitä.

ps. lähteet ovat Pakistanin ja Yhdysvaltain maatalousministeriön sivut, + muutama muu lähde maailmalla. Yritän lisätä linkit myöhemmin.