Kiovan Suuriruhtinas Vladimiron 900-luvun lopussa ensimmäinen kristitty hallitsija Venäjällä, itse asiassa 5 vuotta ennen Ruotsia.
Vladimirilla on myöskin voimaa pakottaa koko Venäjän ylhäisö kristityksi.
Bysantilla menee niin huonosti, että joutuu antamaan Vladimirille puolisoksi Basileioksen sisaren Annan ja tämän myötä Venäjän kulttuuri joutuu myös Bysantin kulttuurin vaikutuksen alle.
Vladimirin kuoltua maa joutuu hänen poikiensa taistelutantereeksi: maa ei ollut niin valmis, että se olisi ollut valtio, vaan se oli vielä perintö.
Puolan ja Ruotsin kuninkaat sotkeutuvat Venäjän asioihin, mutta vuonna 1036 Jaroslav Viisas saa vallan Venäjällä.
Sama perusjuuri, mikä vaikutti pohjoismaissa ja Englannissa, osin myös keski-euroopassa, vaikutti vielä tuhat-luvulla Venäjän maalla, kuitenkin samaan aikaan oli näkyvissä eräitä Venäjän historian malleja jo silloin.
Eräässä mielessä voisi sanoa, että 1000-luvun Venäjä oli perheyritys, mutta toisaalta taas, se oli Neuvosto-Venäjä jo silloin.
Kiovan Suuriruhtinas oli keskuskomitean pääsihteeri.
Kaikki tärkeät virat miehitetiin Venäjän Rurikin Perikunta puolueen jäsenillä, ja muut puolueet olivat kiellettyjä.
Kuitenkin puolueen sisällä oli kuitenkin useita linjoja, ja tämä johti usein eri kuppikuntien välisiin yhteenottoihin.
Tästä syystä Venäjällä pantiin toimeen ensimmäinen yksityistämisaalto Ljubetsin Duuman päätöksellä 1097.
